Heikki down under: Keskiviikko 11.1.

Tänään oli neljäs ja luultavasti viimeinen päivä keskustassani. Taas junalla keskustaan Town Hallille (tällä kertaa sain ilmastoidun junan), josta oli tarkoitus hypätä monorailiin. Korviini kantautui kuitenkin jonkin halpakaupan kaiuttimista vouhkaava miesääni, joka toitotti, miten halpaa tässä kaupassa oli. Ja halpaa oli: ostin 10 dollarilla hyvän repun ja 3 dollarilla bumerangin. Kaupalla ei muuten ollut nimeä.

Kaupasta selvittyäni hyppäsin siihen monorailiin, joka kiertää pientä, noin 20 minuutin mittaista lenkkiä keskustassa. Ajelin ensin yhden täyden kierroksen, ja sen jälkeen jatkoin vielä Darling Harbouriin, joka on kaunis satama-alue täynnä kuppiloita ja baareja (kalliita). Onpa siellä myös kauppakeskus, jossa tuli kierreltyä. Yhdessä kaupassa en ehtinyt monta sanaa myyjälle sanoa, kun hän jo kysyi mistä päin olen. Kieleni ei siis vakuuttanut. Tai ehkä se johtui ulkonäöstäni, sillä seuraavan kaupan myyjä kysyi heti sisään astuttuani "Are you Swedish?".

Päivän pääkohde oli kuitenkin Sydney Aquarium. Annan paikalle pisteet siitä, että sieltä löytyi vesinokkaeläin, liejuryömijä ja losserokala. Lippua ostaessani tiskin takana istunut afrikkalaista syntyperää ollut nainen katsoi opiskelijakorttiani ja sanoi "Aa...Finland! Mita kuluu?" Meinas leuka pudota pöydälle. Hänellä oli kuulemma joskus ollut suomalainen partneri.

Suosituin ja kieltämättä kiinnostavinkin kohde akvaariossa on vedenalainen, lasiseinäinen tunneli, joita siellä on kaksi. Toisessa käveltiin hyljealtaan alla, toisessa haialtaan. Hylkeet olivat aika veikeitä - oli kiva seurata, kun ne uivat torpedon lailla tunnelin katon yläpintaa hipoen. Näytti kivalta puuhalta. Hylkeitä olisi voinut tuijottaa aika pitkään...

Sain kuitenkin silmäni irti niistä veitikoista. Haialtaassa oli myös rauskuja sekä tiesmitä pienempiä kaloja. Hait eivät kuitenkaan syöneet niitä... omituista. Suurimmat hait olivat 3-metrisiä. Aika tylsiä kyllä hylkeisiin verrattuina, lilluivat vain paikallaan ja lipuivat vesivirran mukana. Mokomat laiskat möhkäleet. Akvaarion altaista löytyi myös pingviinejä ja krokoja, sekä tietysti jotain pieniä sinttejä ammeet pullollaan, mutta kuka nyt sellaisia jaksaa katsoa.

Illalla Tod ja Hanna tulivat Todin serkun Elkan ja tämän miehen Brienin kanssa keskustaan, ja menimme päivälliselle Chinatowniin. Muita odotellessa kävin eräässä matkamuistokaupassa. Olin ainoa asiakas, eikä se ollut ensimmäinen kerta kiinalaisten pitämässä liikkeessä. En tiedä oliko sattumaa. Kuitenkin vähän epämiellyttävä tunne, kun ensin pukumies avaa minulle oven, sen jälkeen lähes jokainen myyjä haluaa tervehtiä minua erikseen (ja liikkeessähän työskentelee puoli sukua), ja kaikki tuijottavat minua, koska olen liikkeen ainoa asiakas. Pari pyörähdystä hyllyjen ympäri ja äkkiä ulos. En taida enää uskaltaa mennä kiinalaisiin kauppoihin.

Illanmyöhällä vielä oluset Darling Harbourin rantabaarissa (yhdessä niistä kalliista), ja sitten kotiin. Mä olin kuski. Tosin keskustassa ei ollut mainittavasti liikennettä siihen aikaan, mutta kuitenkin. Niin, ja Elka sanoi mulle "You're the biggest human being I've ever seen". Kohteliaisuus? Kuulemma.